on ehkä hassua ajatella, kuinka erilailla asiat oli muutama kuukaus sitten, kun viinipullon kanssa päätettiin mun tulevaisuudesta. tai oikeestaan siitä mitä mun tulevaisuudessa ei tuu olemaan. ainakaan toistaseks. vaikka mä ikävöinkin sua joka päivä.
mutta onhan tää siistiä. samalla huonoin ja paras päätös mitä oon tehnyt. ja siistein.
ehkä tää on myös vähän ristiriitaista. oon pitkän ajan päätyttyä löytänyt rytmin ja samalla voin tehä mitä vaan haluan. ja mä myös aion, vaikka oonkin toistaiseksi luopunut itsenäisyydestäni täysin. varaa on ja samalla oon täysin persaukinen. mulla ei oo mitään suunnitelmia ja samalla oon suunnitellut koko elämäni loppuun. mutta se on vaan ihanaa. ihan kuin nauraisi aamuyöllä humaltuneena lattialla rakkaan tuntemattoman kanssa.
ja kaiken lisäks mun spotify on täynnä ihan mahtavaa musiikkia.
aion myös vallottaa maailman.
it's all good